Remontin valvonta - hyötyä vai ei?

Rakennusprojektin valvonta mielletään usein pakolliseksi osaksi rakentamista. Onko asia kuitenkaan näin?

Asunto-osakeyhtiöllä on nykyisen lainsäädännön puitteissa velvollisuus huolehtia ammattitaitoisen valvonnan toteutumisesta ja sitä kautta oikeus määrätä valvoja kiinteistöissään suoritettaviin rakennustöihin. Muuten valvojan käyttäminen on pääsääntöisesti rakennuttajan oman harkinnan varassa. Palkatusta valvojasta huolimatta vastuu rakennusprojektista on ensisijaisesti rakennuttajalla, ja valvonnalla ostetaankin paitsi asiantuntemusta, myös mielenrauhaa.

Valvoja toimiii nimensä mukaisesti rakennustyömaan laadunvalvojana. Ulkopuolisena henkilönä hän käy tekemässä tarkastuksia ja katsoo, että kaikki on kunnossa. Valvojan tärkein tehtävä on valvoa tilaajan etua, huolehtia sopimuksen ja hyvän rakennustavan mukaisesta toteutuksesta sekä pitää yllä ja edesauttaa tilaajan ja urakoitsijan välistä kommunikaatiota.

Kaiken tämän toteutuminen on kiinni valvojan ammattitaidosta, mutta siihen valvojan vastuu oikeastaan jääkin. Valvojan hyödyllisyys onkin kaksiteräinen miekka. Ensisijaisesti rakennusprojektin oikeanlaisesta toteutuksesta ovat vastuussa paitsi urakoitsija, myös rakennuttaja eli tilaaja riippumatta siitä, onko itse työn suorittamista valvottu vai ei.

Remontin valvontaa ei välttämättä tarvita

Valvojan tehtävät

Rakennuttajan ei pitäisi joutua olemaan rakennusalan asiantuntija. Valvojan tehtävä ennen urakan alkamista on konsultoida tilaajaa saneerattavien tilojen vaatimuksista, ja määritellä yhdessä tilaajan kanssa erityiset vaatimukset. Toteutuksen aikana valvoja käy säännöllisesti, usein ennalta määritetyissä työvaiheissa, työmaalla ja pitää huolta ja raportoi tilaajalle näiden vaatimusten toteutumisesta. Tyypillisinä esimerkkeinä valvojan työmaakäyntien ajankohdista pienessä rakennusprojektissa voitaisiin mainita vaikkapa aloituskokous, vedeneristystarkastus ja lopputarkastus.

Itse luen valvojan tehtäviin käänteisesti myös huolehtia, ettei projektin toteuttamisesta tehdä tarpeettomilla vaatimuksilla tai erityispiirteillä työlästä tai kallista. Tämä vaatii erityisesti korjausrakennuskohteissa erinomaista pelisilmää ja maalaisjärkeä, joita kaikilla ihmisillä, valvojat mukaan luettuina, ei ole.

Omien kokemusteni mukaan tämä onkin se osa valvojan työtä, jossa suuri osa epäonnistuu. Paperilla hyvältä ja järkevältä kuulostanut rakenteellinen ratkaisu saattaa etenkin saneerauskohteessa osoittautua mahdottomaksi toteuttaa. Tässä tilanteessa harva kykenee soveltamaan maalaisjärkeä ja rakennusmääräysten asettamia pykäliä niin, että lopullisesta toteutuksesta tulee oikeasti toimiva, hyödyllinen järkevillä kustannuksilla toteutettavissa oleva osa kokonaisuutta.

Hyvä urakoitsija valvoo omaa toimintaansa

Ihannetilanteessa urakoitsija valvoo itse omaa urakkaansa, eikä valvojan tarvitse puuttua sen toteuttamiseen. Urakoitsijan pitäisi tuntea projektinsa muita osapuolia paremmin ja sekä kyetä että haluta valvoa laatua työmaan jokaisessa vaiheessa. Samalla urakoitsija pystyy itse sekä valvomaan asiakkaan etua että pitämään kustannukset alempana. Tällaisessa ihannetilanteessa valvojasta ei ole juurikaan hyötyä.

Hyvän urakoitsijan löytäminen ja tunnistaminen onkin sitten oma haasteena. Urakoitsijan valinnasta ja sen vaikeudesta puhuttiin aikaisemmassakin blogitekstissä. Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että ennen päätöksentekoa urakoitsija kannattaa aina tavata, mielellään tulevalla työmaalla. Kasvokkain tehdyssä palaverissa saa yleensä jo hyvän kuvan yrityksestä, kommunikoinnin tavasta ja näkemyksistä projektin läpiviennin suhteen. Lopullinen valinta kannattaa tehdä fiiliksellä.

Se hyöty?

Kannattaako valvojaa siis palkata vai ei? Kuten todettua, maltillisen kokoisessa projektissa hyvän urakoitsijan löytäminen on paljon tärkeämpää kuin valvojan läsnäolo. Vastaavasti huonon urakoitsijan mukanaan tuomia ongelmia ei paraskaan valvoja pysty kääntämään voitoksi.

Selkeitä tilanteita, joissa valvoja ehdottomasti kannattaa palkata, on mielestäni kaksi. Kun projekti on joko kokonsa tai muun ominaisuutensa puolesta sellainen, että sinulla ei oman käsityksesi mukaan ole mahdollisuutta tai halua ymmärtää rakennettavaa kokonaisuutta tai sen osia, tai kun joko viranomainen tai asunto-osakeyhtiö sinulta sellaista velvoittaa.

Valvojan lopullinen hyödyllisyys jää varmaankin useimmissa tapauksissa ikuiseksi arvoitukseksi. Loppujen lopuksi valvojan kustannukset ovat kuitenkin usein urakkakokonaisuuteen nähden maltilliset, ja mielenrauhallakin oma arvonsa.

Onko sinulla hyviä vai huonoja kokemuksia valvojista? Jatketaan keskustelua Facebookin puolella.



Liity postituslistalle

* pakollinen tieto
Tietojen käyttölupa *