Korjausrakentamisen myytit

3.8.2022

Korjausrakentamisen uskotaan perinteisesti olevan erittäin helppoa, ja jos kysyt kadulla vastaan kävelevältä satunnaiselta hahmolta, pystyisikö tämä hoitamaan jonkin korjausrakentamisen perustavaa laatua olevan työtehtävän, niin vastaus olisi todennäköisesti kyllä. Ehkä tästä syystä kahvipöydissä esiintyy välillä uskomattomia korjausrakentamiseen liittyviä keskusteluja, jotka eivät ainakaan alalla toimivan näkökulmasta tunnu olevan edes maalaisjärjellä perusteltavissa.

Osa keskusteluista on ainakin itselleni tullut vastaan niin usein ja eri yhteyksissä, että voidaan jo puhua myyteistä. Vaikka myytit yleensä istuvat tiukassa, yritän tässä artikkelissa joko murtaa tai vahvistaa muutamia omalle kohdalleni eniten osuneista. Riippumatta niiden paikkansapitävyydestä osin tai kokonaan, vaikuttavat ne kaikki korjaus- ja rakennusprojektien aloittamiseen ja toteuttamiseen todennäköisesti enemmän kuin itsekään uskoisimme.

1. Kaikki urakoitsijat ovat ahneita roistoja

Tämä on yleisin vastaan tulleista olettamuksista, ja vaikka keskustelu esiintyykin joskus laajemmassa muodossa, jossa itse asiassa kaikki yrittäjät ovat ahneita roistoja, niin eniten tämä tuntuu syystä tai toisesta kohdistuvan rakennusalaan.

Uskomus on varmasti ainakin osittain lähtöisin suomalaisesta kansansairaudesta, kateudesta, koska ruohohan on aidan toisella puolella aina vihreämpää. Yrittäjät nähdään usein taloudellisesti menestyneinä, vaikka näin olisi vain murto-osan yrittäjistä kohdalla, ja heidänkin kohdallaan on useimmiten kyseessä pitkän ja raskaan työn tulos. Minulla ei ole asiasta tilastotietoa, mutta arvelisin, että ainakin pitkäkestoinen rahallinen menestys on yrittäjien keskuudessa rakennusalalla vielä harvinaisempaa kuin yrittäjillä yleisesti.

Myyttiä on kuitenkin vaikea kokonaan murskata, koska varmasti osa urakoitsijoista itse asiassa ovatkin ahneita roistoja. En kuitenkaan usko tämän olevan sen enempää rakennusalalla kuin muutenkaan yrittäjien keskuudessa yleisempää kuin tavallisten kansalaisten keskuudessa, vaikka toki yrittäjiksi parhaiten soveltuvat ja siinä parhaiten menestyvät varmasti ovat luonteeltaan tiettyihin ahneuteenkin rinnastettaviin luonteenpiirteisiin taipuvaisia. Tätä pohdiskellessa pitää kuitenkin ottaa huomioon, että yrityksen tärkein tehtävä on jo osakeyhtiölainkin mukaan tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yrittäjät siis olisivat lain puitteissa tavallaan enemmän roistoja, jos eivät tavoittelisi liiketoiminnastaan voittoa.

Osittain tämä tietenkin kohdistuu myös minuun itseeni, olenhan yrittäjä, vieläpä pahamaineisessa rakennusbisneksessä. Itse en ole urakoitsijana koskaan pyrkinyt laskuttamaan mahdollisimman paljon, vaan tekemään parhaani hinnoitellakseni urakan oikein ja laskuttaakseni tarkalleen sovitun mukaisesti. Minut on kasvatettu uskomaan, että niin kauan kun teen työni hyvin, minut palkkaa seuraavakin tarjoamiani palveluita tarvitseva. Toistaiseksi tämä on toiminut melko hyvin, mikä kannustaa minua tekemään työni vielä entistäkin paremmin. Uskon että tämä ajatus on syvällä myös muissa oman alani yrittäjissä.

Minua ei haittaa, jos jotkut epäilevät motiivejani yrittäjänä. Koen oman työni urakoitsijana erittäin haastavaksi, koska urakkaa hinnoitellessa täytyy antaa hinta tuotteelle, jota ei vielä ole olemassa. Itse urakan toteuttaminen ja asiakkaan ääneen lausumattomienkin toiveiden toteuttaminen vaatii herkkää korvaa ja hyvää ihmistuntemusta. Useimmiten onnistumme jättämään jälkeemme tyytyväisen asiakkaan, mutta valehtelisin jos väittäisin, että yrityksenä onnistuisimme täydellisesti jokaisessa tekemässämme urakassa. Minäkään en aina onnistu toteuttamaan asiakkaan toiveita niin hyvin kuin haluaisin, ja ehkä osittain tässä kappaleessa käsitellystä historiallisesta painolastista johtuen tämä joskus tulkitaan omien agendojeni ajamiseksi asiakkaan rahojen ja hyvinvoinnin kustannuksella. Kuten niin usein, enemmän eteenpäin vievää saattaisi olla, jos molemmat osapuolet osaisivat tarkastella omaa toimintaansa myös kriittisesti. Myös korjausrakentaminen on pohjimmiltaan kahden ihmisen välistä kanssakäymistä. Näistä molemmat ovat omalta osaltaan vastuussa onnistuneesta lopputuloksesta, ja molemmat voivat, usko tai älä, myös yksinään pilata koko homman.

remontin valvonta

2. Kaveri on rakentanut talon, joten häneltä kannattaa kysyä remonttivinkkejä

On enemmän kuin tyypillistä, että remonttivinkkejä päädytään hakemaan kaverilta, joka on rakennuttanut talon, tai joissain tapauksissa jopa useamman. Lähtökohtaisesti ajatus on looginen: Onhan tämä enemmän sisällä rakennusalalla kuin sinä, mahdollisesti ensimmäistä remonttiasi toteuttamaan lähtevänä. Tässä on muutama perustavanlaatuinen ongelma.

Varmasti jokainen, joka on joskus rakentanut jotain uutta ja korjannut vähintäänkin yhden vanhemman kohteen, menemättä sen enempää yksityiskohtiin, allekirjoittavat, että uudis- ja korjausrakentaminen ovat täysin eri asioita. Uudiskohteen rakennuttajalla ei ole välttämättä minkäänlaista käsitystä vanhemman kohteen remontoinnista, etenkään vanhojen rakenteiden ottamisesta huomioon teknisesti toimivan lopputuloksen saavuttamiseksi. Itse asiassa vastaavanlainen oletus on todennäköisesti syynä suureen osan väärin peruskorjatuista ja sitä kautta korjaamalla vahingoitetuista kohteista.

Ottamatta hartiapankkirakentajilta mitään pois tai vähättelemättä esimerkiksi omakotirakentajien stressitasoja oman rakennusprojektinsa aikana, ei uudiskohteen rakennuttaja yleensä ole itse rakentanut oikeastaan mitään, vaan lähinnä seurannut työtään hoitaneita ammattilaisia ja pitänyt yllä työmaan siisteyttä. On enemmän kuin inhimillistä, että rakennusprojektista tai kahdesta selvinneenä alkaa ajatella tietävänsä alasta yhtä sun toista, mikä totta kai osittain pitääkin paikkansa, mutta korjausrakentamisen ammattilaista, osaavasta korjausrakennusprojektin suunnittelijasta puhumattakaan, tämä ei hänestä tee.

3. Pienemmältä firmalta saa palvelua halvemmalla

Runtu on tällä hetkellä 17 henkilöä työllistävä yritys, ja vaikka se ei varsinaisesti tee meistä rakennusalan jättiläistä, niin meitä ei myöskään voi enää sanoa ihan pieneksi yritykseksi. Meillä hintataso on ajan saatossa jonkin verran kasvanut, ja vaikka tämä varmasti suurimmalta osin johtuu yleisestä hinta- ja palkkatasojen noususta, on siinä mukana jonkin verran esimerkiksi liiketoiminnan kasvusta ja muusta kehitystyöstä syntyneiden kulujen siirtämistä asiakashintoihin. Me olemme myös onnistuneet luomaan itsestämme markkinoilla luotettavan kuvan, jonka vuoksi kysynnän taso on kasvusta huolimatta pysynyt korkealla, eikä tarvetta hinnoista tinkimiseen ole tullut.

Pienessä yrityksissä yrittäjä itse tuottaa ainakin osan tarjotusta palvelusta, eikä henkilökunnan koulutukseen tai laadunvalvontaan tarvitse uhrata resursseja. Projektinhallinnan, työaikakirjanpidon ynnä muiden taustajärjestelmien tarve on vähäinen, ja liiketoiminnan kulut saadaan sitä kautta pidettyä pienempinä, joten palvelun voisi kuvitella olevan mahdollista myydä asiakkaalle jonkin verran halvemmalla.
Tämä pitää osin paikkansa, mutta prosessien automatisoituminen esimerkiksi taustajärjestelmien kehittymisen myötä tekee suuremman yrityksen palvelun hintatasosta kilpailukykyisemmän suhteessa pieneen. Suuremman yrityksen on lisäksi kasvaessaan täytynyt vastata edellä mainittuihin haasteisiin, jonka seurauksena asiakas saakin isommalta toimijalta yleensä vastapainoksi sujuvamman prosessin. Tämä tarkoittaa parempaa asiakaspalvelua ja asiakkaan näkökulmasta pienemmällä vaivalla saavutettua onnistunutta lopputulosta.

Myös kustannuslaskentaprosessi on suuremmalla toimijalla usein enemmän standardi prosessi kuin pienellä, ja hinnoittelu on sitä kautta tasapainoisempaa. Pieneltä saa siis todennäköisesti saman palvelun joskus halvemmalla, joskus kalliimmalla. Lisäksi tämä järjestelmällinen ero aiheuttaa sen, että pieni toimija tekee hinnoittelussaan useammin virheitä, jonka seurauksena tältä voi ajoittain saada urakoita erittäinkin houkuttelevaan hintaan. Mielenkiintoista onkin pohtia, onko selkeästi virheellisesti hinnoitellun urakan tilaaminen lopulta kannattavaa vai ei?

Kokonaan toinen keskustelu on, onko hinta ylipäätään oikea mittari urakoitsijaa valittaessa? Tätä sivuttiin vähän laajemmin edellisessä blogitekstissä, ja varmasti siitä saisi kokonaan omankin blogitekstinsä. Jätetään aiheen laajempi käsittely kuitenkin tässä kohtaa seuraavaan kertaan.

Myytit istuvat tiukassa.

4. Mikä tahansa rakennustyö on tehtävissä itse

Rakennusala on täynnä täysin työhönsä kouluttamattomia ihmisiä, jotka ovat aloittaneet suoraan koulun jälkeen kesätöiden kautta, tai jo varttuneemmalla iällä alanvaihtajina ilman isompaa kokemusta rakennustöistä. Koulutuksen merkitys on oman kokemukseni perusteella vähäinen, vaikka toki ammatin vaatima tietotaso on lähtökohtaisesti korkeammalla tasolla koulutettujen kirvesmiesten keskuudessa. Vaikka olen koko ikäni tehnyt rakennusalalla töitä kesätöissä, tuttavien projekteissa ja kesämökillä, niin katson itsekin kuuluvani tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Toki olen kurssittanut itseäni ja opiskellut omatoimisesti nykyistä alaani työn ohessa tähän mennessä varmasti tuhansia tunteja, mutta suurimman oppini nykyiseen ammattiini olen saanut työstäni sitä tekemällä. Näin ollen voin ilman epäilystä todeta tämän viimeisen myytin pitävän paikkansa.

Rakennus- ja korjaustyöt ovat kuitenkin isosti välineurheilua. Vaikka olisit päteväkin remonttihenkilö, näkee puutteellisilla tai huonoilla välineillä toteutetun työn yleensä lopputuloksesta. Laadukkaat välineet saattavat olla erittäin kalliita, joten niitä harvoin kannattaa ostaa omaksi vain yhtä tai kahta projektia varten. Välineiden vuokraaminen on toki mahdollista, joskaan ei sekään ilmaista.

Vaikka olisit jo pidempään rakentamista harrastusmielessä tehnyt, ja kattavamman työkaluvalikoiman onnistunutkin haalimaan, niin osa rakennustöistä on helpompi oppia siinä missä toisissa on huomattavasti pidempi ja jyrkempi oppimiskäyrä. Harrastajarakentajalle yleinen ongelma on, että projekteja on harvoin, ja juuri kun jonkun työvaiheen alkaa oppia, projekti valmistuu. Seuraavan projektin aloittamiseen menee aikaa ja opettelu pitää aloittaa alusta. Toisto on kaiken oppimisen ydin, ja ilman sitä osaaminen ei myöskään pysy yllä.

Sikäli kun omistat tekemiseen vaadittavat perustyökalut ja hermosi kestävät joidenkin hankalampien työvaiheiden opetteluun kuluvan ajan, niin suosittelen ehdottomasti tekemään itse omia remonttejasi, mahdollisesti ulkoistamalla alkuun joitakin hankalimpia työvaiheita. Työn suunnitteluun ja oikeaoppisen toteutustavan miettimiseen kannattaa myös käyttää aikaa, jotta vältyt kalliilta ja hankalasti korjattavilta virheiltä. Parhaimmillaan rakentaminen on erittäin mukavaa ja palkitsevaa puuhaa!

Oletko joskus itse törmännyt johonkin näistä myyteistä, tai peräti käyttänyt niitä ohjenuoranasi suunnitellessasi omia korjausrakennusprojektejasi? Kerro kokemuksistasi Facebookin puolella!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Korjausrakentaminen

Kaikki artikkelikategoriat

Liity postituslistalle

Käytämme lomakkeen kautta saatuja tietoja palveluidemme tarjoamiseen ja toimittamiseen. Lisätietoja löydät Runtu Works Oy:n tietosuojaselosteesta »

Tietojen käyttölupa *



Uusimmat blogiartikkelimme

Mistä koko asunnon remontin hinta koostuu? 

Koko asunnon remontin hinta määräytyy asunnon koon ja tehtävien toimenpiteiden mukaan. Myös urakoitsijan palvelun ja työn laadun tulisi olla jo urakan kilpailutuksessa merkittävä tekijä.

Korjausrakentamisen myytit

Korjausrakentamiseen liittyvät uskomukset ja myytit istuvat usein tiukassa. Tässä artikkelissa esitellään muutamia yleisimpiä myyttejä, joihin alalla usein törmää.

Urakkamuoto – mikä se on ja mihin se vaikuttaa?

Kiinteähintainen kokonaisurakka, laskutyöurakka vai tavoitehintainen urakka? Tutustu kuluttajaremonttien urakkamuotoihin sekä niiden hyviin ja huonoihin puoliin.

Runtu Works Oy

Nuijamiestentie 5,
00400 Helsinki

Y-tunnus 2568213-2

Tilaa uutiskirjeemme

Uutiskirjeen tilaus epäonnistui. Yritäthän uudelleen!
Uutiskirjeen tilaus onnistui! Saat meiltä jatkossa postia.
Copyright © 2022 Runtu Works Oy