Kellarin korjaaminen kuivaksi on mittava remontti

Maanalaisia rakenteita tehdään nykyään uudisrakennuksiin vain harvoin − ja silloinkin lähinnä kerrostaloihin. Kellari on turhaan parjattu tila, joka voi oikein rakennettuna tai korjattuna tarjota järkevää ja toimivaa lisätilaa, kunhan siihen suhtautuu oikein.

Ennen kellaritietoiskua kerrotaan vähän Runtun kuulumisia ja tulevia näkymiä!

Runtun kesä on mennyt hujauksessa, sillä samalla kun vanhoja työmaita yritetään saada pikkuhiljaa valmiiksi, alkavat Kotoisan kolmannen kauden remontit huohottaa niskaan. Vaikka me runtulaiset olemmekin olleet aina melko hyvin työllistettyjä, on vallitseva työtilanne jokseenkin poikkeuksellinen. Kotoisan jälkeenkään kiire ei nimittäin ihan pian hellitä, sillä tilauskirjat ovat koko lailla täynnä pitkälle ensi vuoden puolelle.

Parhaillaan viimeistelemme neljää huoneistoremonttia Helsingissä, joista kaikki luovutetaan seuraavien muutaman viikon aikana. Vaikka kiire on kova, viimeistelemme luonnollisesti kaikki työmaamme takuuvarmasta Runtu-laadusta tinkimättä. Helmenä kuluneen vuoden remonteista voitaisiin nostaa Eiran huoneistosaneerauskohteemme, jossa töitä on tehty pian puolen vuoden ajan. Toivon mukaan saamme teille pian kaikista näistä työmaista kuvamateriaalia ihmeteltäväksi. Näet ne luonnollisesti ensimmäisten joukossa, kun seuraat Runtua Facebookissa ja Instagramissa!

Kuvia odotellessa voit lukea vaikka vähän kellaritietoa tästä alapuolelta.

Vanhojen talojen kellareita täytyy ymmärtää

Vanhan talon kellari on lähes aina rakenteiltaan märkä tai ainakin kostea, joten sen korjaamisessa täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta. Rakenteiden märkyys ei välttämättä tee kellarista vaarallista homeloukkoa, mutta minkä tahansa kellarin saa kyllä korjattua väärin.

Vesi ei toki ole ainoa ongelmallinen tekijä kellaritiloissa. Korjatessa täytyy ottaa huomioon esimerkiksi maanvastaisia rakenteita piinaava radon ja vanhoista kellarirakenteista usein löytyvät erilaiset haitta-aineet, esimerkiksi kosteuseristeenä yleisesti käytetty kreosootti, tai useimmille tuttu asbesti. Näiden tunnistamiseen ja tilanteen korjaamiseen tarvitaan aina ammattilaisen apua. Aihepiiri on kuitenkin niin valtavan laaja, että keskityn tässä lyhyessä tekstissä antamaan ajattelemisen aihetta lähinnä liittyen kellareiden kosteusongelmiin.

Ensimmäiseksi pitää miettiä, millaisen tilan kellarista haluaa. Olisiko se parhaimmillaan normaalissa asuinkäytössä, vai täyttääkö se tarkoituksensa viileänä varastotilana. Tämän jälkeen täytyy tutkia, onko suunnitelman toteuttaminen ylipäätään mahdollista.

Kellarin korjaaminen kuivaksi on mahdollista.

Kuvassa kellari, jossa pohjatyöt on tehty ja valuhommat päätöksessään. 

Kellarista voi yleensä tehdä kuivan, mutta se ei ole helppoa

Jos kellarista haluaa kuivan ja lämpimän tilan, täytyy tietää, mitä tekee. Joskus korjaussuunnitelma on syytä teettää hankaliin rakenteisiin vihkiytyneellä suunnittelijalla. Niin minäkin teen, vaikka olenkin varustettu melko hyvällä itseluottamuksella. Väärin korjattu kellari voi olla todellinen terveysriski: esimerkiksi kylmän ja kostean kellarin sisäpuolisella lisäeristämisellä on rakentamisen historiassa aiheutettu paljon vahinkoja, joita ei korjaamattomiin kellareihin olisi koskaan tullut.

Kapillaari-ilmiöllä tarkoitetaan veden etenemistä huokoisessa materiaalissa. Kapillaarinen eteneminen tapahtuu tällaisessa rakenteessa joka suuntaan, myös ylöspäin. Vanhoissa taloissa kellarin seinien ja lattian runkomateriaali on usein betonia, ja betonipintojen takana on kapillaarista ainesta, kuten hiekkaa. Koska myös betoni on materiaalina kapillaarinen, johtuu maaperässä oleva kosteus suoraan kellarin seiniin. Tämän vuoksi käytännössä mikä tahansa verhoilumateriaali kellarin pinnoilla muodostaa riskirakenteen.

Huokoisuutensa vuoksi betoni myös haihduttaa vettä tehokkaasti, joten betoni on usein kuivan näköistä, vaikka olisi tosiasiassa täysin märkää. Betonin kosteuspitoisuutta ei siis yleensä voi arvioida silmämääräisesti. Todellisen kosteustilanteen selvittäminen vaatiikin aina kosteusmittauksen, mieluiten rakenteen sisältä.

Muun muassa nämä asiat tekevät kellarin korjaamisesta kinkkistä, ja rakenteiden suunnittelu vaatii rakennusfysiikan tuntemusta.

Kaksi nyrkkisääntöä kellarin korjaajalle:

  • Eristä kellari ensisijaisesti ulkopuolelta käsin. Samalla saat korjattua talon salaojat, ohjattua sadevedet oikein sekä asennettua sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen, jolloin rakenteiden kosteusrasitus vähenee.
  • Vasta ulkopuolisen korjauksen jälkeen voit edetä sisäpuolen kanssa. Tämä ei silti tarkoita, että voit asentaa sisälle mitä tahansa.

Kellariremontti on aina haastava.

Kuvassa kellari purku-urakan jälkeen. Seinien alaosassa on nähtävissä kemiallisen kapillaarikatkon tekemiseen liittyvät reiät.

Kuivaksi korjaamisen haasteet

Kellarin perusteellinen korjaus vaatii kapillaarikatkon sekä seinä- että lattiarakenteissa. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa usein koko lattiarakenteen uusimista ja kaivutöitä kellarin sisällä. Lisäksi kapillaarinen kosteuden nousu tulee seinärakenteissa estää esimerkiksi kemiallisesti. Pienessäkin kellarissa tämä saattaa tarkoittaa kymmenien tonnien jätekuormaa, kun betonikuutio toisensa perään kannetaan kellarista jätelavalle. Ja purkutöiden jälkeen itse rakentaminen vasta alkaa.

Kaikkien kellareiden korjaaminen täysin kuivaksi ei ole edes mahdollista. Helpoin esimerkki löytyy osittain kalliolle perustetuista taloista, joista osassa kallio jopa näkyy talon sisätiloissa. Kallion päällä seisovan sokkelin vedeneristäminen sataprosenttisen toimivasti ei ole mahdollista.

“Summa summarum”

Vaikka kellarin rakenteet olisivat kosteat, saa siitä toimivamman tilan pelkästään hoitamalla rakennuksen ulkopuoliset kosteudenhallintaan liittyvät järjestelmät kuntoon. Kellarin korjaaminen täysin kuivaksi voi olla utopiaa, mutta parhaimmassakin tapauksessa työlästä ja kallista. Korjaushankkeeseen ryhtymistä ja sen laajuuttaa on siis syytä punnita tarkkaan. Jos kuitenkin päätät korjata kellarin täysin kuivaksi, on se useimmiten täysin mahdollista.

Kellari toimisi parhaiten jos seinät, katto ja lattiat olisivat kokonaan ilman pintaverhoilua. Jos raaka betonipinta ei kuitenkaan miellytä, valitse pintamateriaalit tarkoin, ettet aiheuta korjaamalla lisää vahinkoa. Esimerkiksi kalkkimaalaamalla betoniseinät saat kellarista heti viihtyisämmän, trendikkyydestä puhumattakaan. Kalkkimaalaus on myös helppo toimenpide suorittaa itse.

Riittävän ilmanvaihdon järjestäminen on myös tärkeää, vaikka painovoimaisen ilmanvaihdon mukanaan tuoma viileys houkuttelisikin tukkimaan ilmanvaihtokanavia, varsinkin talvisin. Ilmanvaihdon puutteellisuus aiheuttaa missä tahansa talossa sisäilmaongelmia, kosteista kellaritiloista puhumattakaan.

Älä siis panikoi, vaan suunnittele tilojen käyttötarkoitus ja remontti huolella, niin lopputulos kiittää asujaansa varmasti.

PS: Postauksen kommentointi tuttuun tapaan Facebookissa.



Liity postituslistalle

* pakollinen tieto
Tietojen käyttölupa *