Perinnerakentaminen vai uudet menetelmät?

Tätä nykyä talojen rakenteista pyritään tekemään pääasiassa höyrytiiviitä. Tällä tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä, että vesihöyryn liikkuminen rakenteessa estetään. Myös perinteiselle eli hengittävälle rakentamiselle on oma vahva koulukuntansa. Tässä ratkaisussa ilmankosteus saa liikkua rakenteessa vapaasti. Mutta kumpi ratkaisu on parempi, voiko niitä ylipäänsä vertailla, miten niitä tulisi käyttää, ja missä tilanteessa?

Aluksi muutama sana syksyn kuvioista. Kotoisa-ohjelman kolmoskausi on pian purkissa, ja Runtun tiimillä koittaa paluu arkeen. Maikkarin kevään ohjelmistossa sitten nähdään, mitä tällä kertaa saatiin aikaiseksi. Omasta puolestani täytyy sanoa, että kaikki kohteet olivat juuri kuvatulla kaudella todella mielenkiintoisia ja keskenään erilaisia, eli tarjonnasta löytyy taatusti jokaiselle jotakin.

Alkusyksy on siis ollut todella kiireinen, eikä meininki juurikaan hellitä Kotoisa-remonttien jälkeen. Vuoden vaihteen kieppeillä on vielä muutamalle uudelle remontille hiuksenhienosti tilaa, mutta kalenteri täyttyy kovaa vauhtia, ja ensi vuosi näyttää jo syksyyn saakka tosi täydeltä.

Blogissa sohaistaan tällä kertaa mehiläispesää, ja herätellään keskustelua tiiviin ja hengittävän rakentamisen eduista ja haitoista. Lisäksi pyrin ottamaan kantaa siihen, mitä rakenteiden suunnittelussa pitäisi ruohonjuuritasolla miettiä, erityisesti vanhaa korjatessa.

Hirsitalo on hyvä esimerkki perinnerakentamisesta.

Tiiviin rakentamisen koulukunta

Tiivis rakentaminen on itse asiassa hieman harhaanjohtava nimitys, koska sekä tiiviit että hengittävät rakenteet tuottavat lähtökohtaisesti tiiviin lopputuloksen. Tiiviillä rakentamisella tarkoitetaan useimmiten höyrytiiviyttä, joka toteutetaan tavanomaisimmillaan eristeen sisäpuolelle asennettavalla muovisella kalvolla. Hengittävät rakenteet puolestaan sallivat vesihöyryn liikkumisen rakenteissa, mutta ovat silti ilmatiiviitä. Ilmatiiviys järjestetään esimerkiksi ilmansulkupaperilla tai vastaavalla rakenteella.

Valtaosa uusista taloista rakennetaan höyrytiiviiksi, jolloin ilmankosteus ei pääse läpäisemään rakenteita. Tiivis rakentaminen on vallalla olevista kahdesta vaihtoehdosta se energiatehokkaampi: esimerkiksi kaikki passiivi- ja nollaenergiatalot ovat lähtökohtaisesti höyrytiiviitä. Tiukentuneet rakennusten energiamääräykset ovat hieman sataneet tiiviin rakentamisen laariin, joskin hengittävistäkin rakenteista on mahdollista toteuttaa erittäin energiatehokkaita.

Tiiviin rakentamisen huono puoli on, että valtaosa käytettävistä rakentamismenetelmistä sallii huomattavasti vähemmän asennuksen aikaisia virheitä. Tämä ei varsinaisesti välttämättä johdu edes itse rakenteesta, vaan onnistuneessa tiiviissä talossa kaikkien taloteknisten järjestelmien on toimittava kokonaisuutena yhdessä. Rakennusprojektit perustuvat usein aliurakoitsijoiden käyttämiseen, jolloin kokonaisuuden osat ajautuvat väistämättä kauemmas toisistaan, ja projektin johtamisen merkitys korostuu. Vaikka lähtökohtaisesti kaikki rakentaminen tulisi tietenkin toteuttaa huolellisesti, on hengittävän rakenteen toteuttaminen yleensä armollisempi asentajan huolimattomuudelle, ja kokonaisuus toimii, vaikka sen yksittäiset osat eivät välttämättä tukisikaan toisiaan optimaalisesti.

Mielestäni juurikin huolimattomuus rakentamisessa on syy edellä mainittuun kahtiajakautumiseen. Suurin osa rakentajista vannoo vankkumatta nimenomaan jomman kumman rakennustavan nimeen.

Miksi hengittävä rakentaminen pitää pintansa?

Perinteisellä eli hengittävällä rakentamisella tarkoitetaan rakenteiden suunnittelemista niin, että vesihöyry pääsee vapaasti liikkumaan rakenteen läpi. Helppo esimerkki hengittävästä rakenteesta on hirsirakennus, vaikka myös kaikki rintamamiestalot ovat alun perin olleet rakenteiltaan hengittäviä. Hengittävässä rakenteessa ilmankosteus pääsee liikkumaan vapaasti vallitsevien olosuhteiden mukaan.

Perinteisen eli hengittävän rakentamisen energiatehokkuus on yleensä tiivistä rakentamista heikompi, mutta menetelmä sallii hieman heikomman rakentamisen tason ilman, että se kostautuu rankasti. Hengittäväkin rakenne on toki mahdollista saada energiatehokkaaksi, mutta yleensä se tarkoittaa erittäin paksuja rakenteita.

Lisäksi menetelmää puoltaa monisatavuotinen perinne, joten rakennusmenetelmien takana on pitkä perimätieto ja niiden toiminnasta paljon kokemusta.

Korjaa aina rakennuksen ehdoilla

Oli mielipiteesi paremmasta rakennustavasta kumpi hyvänsä, mielestäni korjausrakentamisessa näitä menetelmiä pitäisi sekoittaa keskenään mahdollisimman vähän. Korjaustyö tulisi aina tehdä kohdetta ja sen alkuperäistä rakentamistyyliä kunnioittaen. Jos esimerkiksi vanhaa hengittävärakenteista rintamamiestaloa lisäeristetään, on syytä olla todella tarkkana, jotta eri rakennekerroksista syntyy toimiva kokonaisuus. Turvallisinta on korjata vanha talo olemassaolevia rakenteita vastaavilla ja tukevilla tuotteilla.

Vastaavasti jos vanhaa hengittävärakenteista rakennusta laajennetaan ja laajennusosa tehdään käyttäen höyrytiiviitä rakenteita, kokonaisuus ei välttämättä toimi optimaalisella tavalla. Tämä ei sulje pois rakennetyyppien yhdistämisen mahdollisuutta, mutta rakenteiden suunnitteleminen on usein hankala ja ammattitaitoa vaativa tehtävä.

Kumpaa koulukuntaa itse edustan?

Koska mainitsin, että valtaosa rakentajista on vannoutunut toisen koulukunnan edustaja, on perusteltua kysyä, kumpaa koulukuntaa itse edustan. Aloittelevana rakennusalan yrittäjänä viisitoista vuotta sitten olisin vastannut miettimättä edustavani tiiviin rakentamisen kannattajia. Olen kuitenkin näiden rakentamisen täyteisten vuosieni aikana ymmärtänyt, ettei minulla korjausrakentamiseen erikoistuneena urakoitsijana ole varaa valita jompaa kumpaa puolta. Tärkeintä on ymmärtää, mitä ollaan rakentamassa tai korjaamassa, ja mihin mikäkin työvaihe ja -menetelmä vaikuttaa. Jos tehdään asia kerrallaan miettimättä seuraavaa vaihetta tai kokonaisuutta, mennään usein pahasti metsään.

Raotan verhoa kuitenkin sen verran, että jos nyt rakentaisin uuden talon, olisi se todennäköisesti hirsirunkoinen. En silti myönnä kallistuvani perinnerakentamisen puolelle, vaan valintoja ohjaa enemmän esteettiset tekijät.

Keskustelu ja kommentointi tuttuun tapaan Facebookin puolella.

-->

Copyright © 2019 Runtu Works Oy